Retki pihamaalla pisti taas ihmettelemään - miten joku voi olla NIIN kaunista?

Angervo on nyt parhaimmillaan.

Kylmänkukkiin on violettien kukintojen tilalle (nähtävissä pari postausta aiemmin jos et tunne tapausta) muodostunut piikkipallot, jotka nekin ovat omalla tavallaan erittäin hurmaavia.

Loppujen lopuksi tuohon yhteen kylmänkukkaan siunaantui sitten neljätoista kukintoa - nyt siinä niin ollen on sama määrä tällaisia karvapiikkipalleroita.

TÄNÄÄN tulee Suomi - Venäjä (siis jääkiekkoa, toim. huom.), siitä tulee varmaan ihan hirveetä. Mies lupasi viedä mut karaokeen, mutta ehkä sinne ei voi lähteä, ennenkuin matsi on jännitetty loppuun. Saunomaan pitäis vielä ehtiä ennen matsin alkua, laitoin jo aamulla puut valmiiksi ja vettä lämpiämään. Kaikkea kivaa siis tiedossa illalla. Ja lisäks ollaan kaksistaan koko viikonloppu, lapset lähtee tänään ja tulevat takaisin sunnuntaina.

Edellisessä postauksessa olevaan synttäriarvontaan ehtii vielä osallistua!

Poikkesin aamulla hätäseen Anskun luona ja sain häneltä ihanan synttärikortin. KIITOS, Ansku!

Tämän voisi sanoa olevan "Anskua parhaimmillaan", eikös vaan! Kuten nokkelasilmäisempi huomaa, kortti ei ole yksinomaan minulle, vaan myös miehelleni, koska synttärit ovat molemmilla ensiviikolla.

SUMMA SUMMARUM ja liirum laarum, synttäreiden ja sen kunniaksi, että blogilaskurissa on juuri kilahtanut 50 000 kävijän raja rikki (kiitos taas kaikille kävijöille, ootte ihania!), julistetaan alkaneeksi kisa, johon on aikaa osallistua 22.5. klo 24 asti. ARVAA siis mahdollisimman tarkkaan syntymäaikani (pp.kk.vvvv  hh:mm), lähin arvaus palkitaan tai arvotaan jos useampi osuu tietämään oikean vastauksen tai arvaa yhtä lähelle. (Arvaa, kuka EI saa osallistua...)

Palkinnoksi voin luvata etsiä ensiviikon alussa poissaollessamme jotain kivaa matkakohteestamme - sitä, mihin olemme menossa, en vielä paljasta, koska se on yllätys... siis miehelleni (joka muuten täyttää 50).

Meillä on täällä tuollainen iso rautapata, jonka kaivoimme kirjaimellisesti maasta ylös tänne muuttomme jälkeen. Viime kesänä istutin siihen orvokkeja, aattelin, että jos ne vaikka siinä itsestään vuosi vuoden jälkeen kasvaisivat vaikkei mitään muistaisikaan tehdä asialle. No juu, pata on täynnänsä pieniä orvokinalkuja ja ensimmäiset jo kukkivatkin, mutta nyt löysin karkulaisia nurmikon reunasta:

UU, kun ne ovat söpöjä!!! Toivottavasti isännälle ei tule polttava tarve leikata tuosta tuijan juuresta nyt nurmikkoa...

NYT meillä on kissa, joka ottaa pillerin tuosta vaan - tai sitten meillä on niin hyvänmakuinen lääke, että sen ottaisi kissa kuin kissa (maistuu maksalta, sanoi apteekin täti). Annoin namin ja lääkkeen vierekkäin lattialle - nami jäi ja lääke hävisi. Päätin valokuvalla todistaa, että tämmönen ihme on tapahtunut ja sainkin mahrottoman terävän kuvan tassusta, mutta muu onkin epämääräistä suhrua :(( Kyllä siitä hyvällä tahdolla ja taustatietoja antamalla hyvin kumminkin näkee, että kissan suun tuntumassa on pinkin värinen tabu, joka on juuri katoamassa parempiin suihin nams.

Eddie on telonut tassunsa johonkin ja alkoi perjantaina nilkuttaa konttiaan (itse asiassa se on just toi varvasväli, mikä hiukan harottaa tossa kuvan alareunassa), siksi antibioottikuuri.

Kaikille äideille!

"My way"

Tuon ihanan keltaisen auto-tagin sain juuri eilen Vikeltä vaihtokortin mukana - kiitos vaan vielä - ja se oli ihan pakko saada tähän yellow-korttiin.

Tuo tie, jolle seurue autollaan yrittää, johtaa entiseen kotikyläämme, mutta kuten huomaatte, sieltä pääseekin nykyään vain poispäin, joten herra poliisiherra on tuossa pysäyttämässä matkalaisemme ja käännyttämässä heidät takaisin kohti sivilisaatiota. Tämä on satua.

"Hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää!" Aikanaan noilla nurkilla (about tuossa aurinko-eyeletin kohdalla) sijaitsi "korpiveräjä". Kävi näet niin, että suurmaanomistaja teki aitauksen maittensa ympärille pitääkseen joutoväen loitolla ja veti sen myös tuon tien yli siten, että peräkyliltä ei päässyt keskustaan ollenkaan. Joltisenkin kapellin jälkeen tämä jalomielisesti suostui siihen, että aitaan tehtiin avattava veräjä, joka palautti kulkuyhteyden sivukylille. Ja tämä tarina on tosi.

Ja muurahaiset kulkevat omia polkujaan... ihan minne haluavat. Sen pituinen se.

Tänään oli taas PAKKO käydä kuvaamassa kevättä, on tuolla pihalla vaan NIIN ihanaa! Kaikki alkoi tällä kertaa kylläkin sellaisesta asiasta, ihmettelin, että mikäs tommonen monikerroksinen narsissin näkönen tossa on (kun en muistanut ennen olleen) ja otin kukan juuresta kiinni kääntääkseni sitä kohti aurinkoa. Samaan aikaan huomasin, että kukassa käveli albiino hämähäkki. Siis yök mikä rumilus, mutta pakkohan se heti oli kuvata ja vähän sitten muitakin kuvia siinä samalla tuli räpsittyä.

Tämä viimeinen on Heta-omenapuu, jonka entiset työkaverit viime keväänä toivat visiteeratessaan täällä. Kysyivät etukäteen, mitä tahdon, että tuovat tuliaisiksi, sanoin, että tuokaa Heta ja sammakko (se oli juuri siinä Hetan kaupparekisteriin viemisen kynnyksellä) ja kun tulivat, oli heillä mukanaan kaksi tällaista kääpiöomenapuuta, jonka lajike on Heta ja sammakko-kulkuvahti, joka on tuolla Hetan ikkunalla, mutta jota en arvaa pitää päällä, kun se kurnuttaa niin rumasti ja äänekkäästi kun joku liikkuu sen liiketunnistimen lähellä, että oon aatellu, että joku herkkäpumppunen saa slaagin ovesta sisään astuessaan.

SaturdaySurprise -korttini ei näytä mitenkään taianomaiselta :(( Siinä on kuitenkin juuri taiottu nainen pompsahtamaan esille kahvikupista ja kortin nimi on "Seuraavaksi taiomme esiin kaniinin silinterihatusta..." Joten täynnä taikaa se on, ulkonäkö pettää...

Tekstit selventäisivät asiaa, mutta sopivaa fraasia ei nyt juuri irtoa, lisään ehkä myöhemmin jos kohdalle osuu. Mä inhoan sitä, jos täytyy väkisin vääntää teksti kortteihin, niitten täytyy tulla luonnostaan.

Olen tässä nyt tehnyt kortteja seuraavaa atc-tapaamista varten, vaikken edes tiedä, pääsenkö osallistumaan, kun kauppa on silloin auki eikä varamiehistöstä ole varmuutta. Siivekkäitä muuten mutta yksi on puutarha-aiheinen (vaikkei siinä puutarhaa näykään, se täytyy kuvitella...)

Nää synty tällee hassusti pareittain tällä kertaa :)))

Kaisa järjestää hieman erilaisen decon ja ilmoittauduin mukaan. Siellä muutama paikka vielä on vapaana, jos nyt vasta asiaan törmäät. Aiheena vintage woman, sivun koko 12 x 12 cm ja molemmille puolille sai askarrella (tarkemmat ohjeet tuolla Kaisan omassa blogissa). Lähetämme kukin tekemämme sivut Kaisalle, joka kokoaa decon nippuun ja sen jälkeen arpoo sen jollekin onnelliselle tähän decoon osallistuneelle. Sivuni valmistuivat tänään ja jätän lehden odottamaan retkeäni Paimioon ensiviikolla, jolloin saan luovutettua sen hänelle suoraan käteen, koska hän on luvannut tulla moikkaamaan minua mobiili-Hetaan.

Tein omaan tyyliini nähden poikkeuksen näissä sivuissa sikäli, etten lähtenyt tarkoilla teksteillä selittämään omaa näkemystäni kuvan tulkinnasta, vaan päätin jättää tilaa katsojan omalle mielikuvitukselle.

Nyt vain jännäämään, josko arvonnassa onnetar suosisi.

Tuon polka dot -kortin leimailujämistä tein toisen kortin (ja kolmannenkin oikeestaan, mutta se ei oo vielä ihan valmis). Tämä matkaa Italiaan flickrissä tulleen vaihtokyselyn perusteella, mutta tässä nyt kuva silti.

Osallistun tällä atc-kortilla. My entry. Varattu toukokuun live-vaihtoon. For live trade.

TakePartTuesday -haasteen löydät: / You can find TakePartTuesday:

vuodatuksesta ja flickristä.

Kylmänkukat ovat kaikki selvinneet talvesta, mutta vain kahteen neljästä näyttäisi olevan tulossa kukkia. Näistäkin toisessa on ainakin toistaiseksi vain kaksi nuppua, mutta tämä yksi kukkiikin sitten koko porukan edestä. Siinä on nyt 12 kukkaa, osa kokonaan auki ja osa vielä nupuillaan. Mä sitten tykkään tosta karvakasasta...

Tusinan verran innokkaita atc-harrastajia kokoontui tänään Vehmaalla tapaamiseen.

Ensin vaihdettiin Alicen erittäin hyvin toimineen järjestelmän mukaan paria vaihtaen tähän live-vaihtoon tehdyt atc-kortit (aiheista "matkustus", "Pariisi" tai "vuodenajat" (Pariisi-kortit vaihtoivat vilkkaiten omistajaa)) ja tästä vaihtotapahtumasta muistoksi jäi jokaiselle kaunis atc-kokoinen parinvaihtokorttikin (mikähän sen virallinen nimi mahtaa olla...), sitten juotiin kahvit ja teet ja lopuksi tutustuttiin embossausjauheiden käytön saloihin. Kaikki edellämainittu iloisen puheensorinan säestämänä.

Puoli kahdelta aloiteltiin ja viimeiset lähtivät kotiin hiukkasta ennen viittä. Aika meni kuin siivillä tälläkin kertaa ja hauskaa oli, kiitos kaikille mukana olleille.

Seuraava tapaaminen sovittiin pidettäväksi lauantaina 24.5. kello 13.30 kortteliravintola Kertussa Turussa ja sinne kortteja tehdään aiheista "orient" (Kiina/Japani-aiheet), "siivekkäät" (perhoset, enkelit, keijut, muut siipiveikot) tai "puutarha". Mikäli kiinnostut lähtemään mukaan, muista ilmoittautua Alicelle (toute_bleu ät hotmail.com - korjaa ät-sana snabel-aalla ja välilyönnit pois sen ympäriltä) ennakkoon :))

Jos paloi meillä eilen, kun miehet kulottivat, paloi äsken Uudessakaupungissakin, kun vein pojan sinne hapkido-harjoituksia varten. Lohduton näky oli rannassa vastassa:

Ravintola tuossa on toiminut, tuskin paljon on pelastettavaa tuossa rakennuksessa enää. Kuvat on kännykällä ohiajaessa näpätty, mutta kyllä niistä asia tulee selväksi vaikkeivät mitään huippuotoksia olekaan.

Meiräm miähet intoutu kulottaan ja tua ny tontti palaa minkä kerkee.

Mun on ihan pakko kertoo tää, ku meinasin nauruun kuolla äsken ruokapöydässä.

Mies kertoi töistä tultuaan (siis siinä päivällispöydässä istuessamme), että Valituista Paloista oli tullut soitto, että päivää. No hän siihen, että päivää, mutta että ei hän nyt ole tilaamassa mitään. "Tästä ette voi kieltäytyä" -fraasilla saa meidän huushollista ikuisia ystäviä kertalaakilla, ja tähänhän tämäkin nais-raukka oli sortunut. Että kun nyt saa PELKILLÄ TOIMITUSKULUILLA jonkun lehden tutustuttavakseen (vai kirjan vai minkä se nyt oli) ja vielä kellon kaupantekijäisiksi eikä tosiaan maksa kuin pelkät toimituskulut, 29 euroa!

Mies oli tähän sanonut, että arvaa mitä, hän ei tilaa siltikään, ja nyt hänen täytyy kyllä lopettaa. Kun nainen oli yrittänyt vielä jatkaa juttua, mies oli ilmoittanut, että hänen täytyy mennä antamaan vaimolle selkään. Toisessa päässä oli tullut hiljaista - otti tietysti tosissaan (meillon varmaan poliisit kans kohta pihamaalla, niinku tässä hevosen umpisuoli-jutussa, joka nyt sähköpostilla tunkuaa ovista ja ikkunoista ja mikä kyllä on sairaan hauska vai millanen se nyt oli).

Soittajan saatua ähkäistyä suustaan jonkun kysyvän inahduksen oli mieheni tälle sanonut, että hänen täytyy nyt käydä vaimo pieksämässä siitä syystä, että kun meillä on tällainen nettikauppa ja se ottaa asiakkailta toimituskuluja vain pari euroa! "Pahoinpitelettekö te vaimoanne" -kysymykseen mies oli vielä vastannut, että juu, normaalisti vaan kerran kuussa, mutta tästä hyvästä kyllä seuraavan neljän viikon aikana joka päivä!

Mää repesin! Mitähän sen naisen kotona juteltiin päivällispöydässä....

Kuten jo tuossa edellisessä postauksessa mainitsin, koristelin tänään sellaisen eko-rasian Tilda-rasiaksi - ja kun maalla kerran ollaan, niin tein maaseutu-sarjan papereilla koristelun. Ite tykkään että onnistu ihan kivasti.

Tässä se nojailee sellaisiin rasioihin, joka siinäkin on runkona.

Rasian alaosaan en laitanut enää mitään krumeluureja, yhdellä taustapaperilla vaan päällystin sen. Aattelin, että tulee muuten liian rauhaton.

Tildaa tämänkertaiseen SaturdaySurprise -haasteeseen. Koristelin Tilda-sarjan "Sweet country" -sarjan papereilla tänään pienen rasian ja jäljelle jääneistä kuvista osan käytin tähän korttiin. Vielä jäi aineksia vaikkapa jokuseen onnittelukorttiin...

"Sweet HoneyBeez". Ei vapaa vaihtoon.

Viimeksi osallistuneille tiedoksi, että tapaamista koskevat sähköpostit ovat lähteneet ja että jos tiedät olevasi postituslistalla, eikä viestiä näy, käy avaamassa roskapostisi. Valitettavan usein Hotmailista lähteneet viestit menee roskiin ennen kuin vastaanottaja merkkaa lähettäjän kontaktiksi.

SIIS tiedoksi, että toinen Turun seudun atc-harrastajien tapaaminen järjestetään Vehmaalla sunnuntaina 27.4. alkaen klo 13.30 ja seuraavassa koollekutsujan eli Alicen viesti hieman lyhenneltynä, mutta toivottavasti oleelliset asiat sisältävänä:

Hei kaikki!

Aika on taas vierähtänyt ja seuraavaan tapaamiseemme on enää runsas viikko. Ovathan kortit hyvällä mallilla? Viimeisten laskujen mukaan niitä tarvittiin 20 että jokainen voisi vaihtaa jokaisen kanssa. Voiko jokainen ilmoittaa minulle pääseekö, että tiedän ilmoittaa jokaiselle korttitarpeen? Uusia osanottajiakin on ilmaantunut...

Tällä kertaa suunnittelemme tekevämme ekskursion ja tapaavamme Vehmaan Rautilassa Hetan ja Sammakon pyörittäjän, Tatsin, suuressa navetassa. Tilaa on kuulemma hyvin, eikä kukaan hengitä niskaan. Kahvit tulee talosta, mutta jokainen ottaa omaa evästä mukaan.

Shoppailupakkoa ei (tietenkään) ole, myymälä on erillään askartelutiloista. Tapaamisen päätteeksi on kuitenkin mahdollisuus shoppailluun. Samoin Paperikeijun tuotteet tulevat Jaanan mukana tapaamiseen, joten kannattaa panna tilaus vetämään ja säästää postikuluissa.

Vehmaalle pääsee Turun linja-autoasemalta Taivassalon-Kustavin bussilla, vuorot lähtevät kerran tunnissa ja ajoaika on n. 40 min (pois bussin kyydistä jäädään Koski-Putta risteystä seuraavalla pysäkillä, kävelymatkaa tällöin on parisataa metriä bussin takaisinpäin eli bussin tulosuuntaan ja mikäli joku bussikyydillä tulee, tämän blogin pitäjä antaa mielellään ohjeita erikseen kysyttäessä).
Aika moni varmaankin on liikkeellä autolla, ja kimppakuljetukset ovat toivottavia. Voisiko jokainen ilmoittaa minulle tilanteensa mitä pikimmin, eli sunnuntai-iltaan mennessä, niin pääsen järjestelemään kyytejä ja kyyditettäviä.
Kerro miltä suunnalta tulet, oletko kyydin antaja vai kyytiä vailla, ja kuinka monta kyytiläistä voit ottaa mukaan.

Seuraavalla kerralla tapaamme jälleen Turussa.

Tällä kertaa meillä on ohjelmaakin. Tatsi näyttää meille embossauksen salat, ja jokainen pääsee kokeilemaan. Jos sinulla on omat välineet, ota toki mukaan!

Tapaaminen on klo 13.30, että ehdimme tutustua vaihdon jälkeen myös embossaukseen. Vaihto alkaisi puolta tuntia myöhemmin eli klo 14, eli siihen mennessä olisi jokaisen hyvä olla paikalla. Systeemiin on tehty parannuksia, ja toivottavasti se sujuu nyt kuin tanssi. Ja tanssiahan se onkin! Uutta on tanssiaiskorttien mukaan suunnitellut vaihtajaiskortit... enempää en paljasta.

Pankaapa postia mitä pikimmiten allekirjoittaneelle, että voin ruveta järkkäämään sulavasti sujuvaa sunnuntaita!

Kiitos kaikille viime kerralla mukanaolleille ja tervetuloa uudestaan!

Siihen loppui Alicen viesti, tässä vielä sähköpostiosoite, johon ehdottomasti ilmoittautumistietoa ja jos kuljetuksissa kaipaa apua tai voi tarjota apua, tieto siitä myös Alicelle osoitteeseen

toute_bleu ät  hotmail.com (muuta ät häntä-aaksi ja välilyönnit tietysti pois molemmin puolin ättiä).