Kaisa on tehnyt minusta voittajan! I'm on the top of the world.

Onni on muuten ihmeellinen asia: toisilla sitä on, loputtomasta läjästä lappavat tarvitessaan lisää onnea. Eikä se lopu koskaan. Hyvä esimerkki tällaisista onnenmyyristä on veljeni ja uskomatonta kyllä - tai, no, hänen tuurillaan hänelle tietenkin pitikin osua hyväonninen puoliso - hänen vaimonsa. Erilaisista arpajaisita ajetaan aina voitot kainalossa kotiin, posti-Pekka polkee voittoja muassaan harva se viikko ja tietenkin kaksi heidän kolmesta pojastaankin on perinyt tämän voittajan geenin.

Sitten toisessa ääripäässä, niin kaukana ettei nähdä tahdo, olemme me, minä ja kaltaiseni (kuten aviomieheni ja kaikki lapseni), jotka eivät ikinä-ikinä voita mitään. Kerran eläissään jos onni potkii, voittaa patalapun joka on niin ohut, että on täysin käyttökelvoton mutta pakko säästää, koska harvinaislaatuisuudessaan sen täytyy olla jotain ihmeellistä.

En tiedä onko tätä asiaa tieteellisesti tutkittu ja todettu mutta kasautuvan onni joka tapauksessa tuntuu. TÄNÄÄN kuitenkin tapahtui ihme potenssiin kolme: Kaisan kävijäarpajaisissa valikoiduin voittajaksi. Nyt odotan - vaikken todellakaan malttaisi - jotain POHOJALAASTA putkahtavaksi Veh-maalle. Sellaista Kaisa lupasi tulevan.

Sitä odotellessa taidan käydä lottoamassa.