Pilvet ja samea usva 
   harsona tämän päivän päällä. Surullisina.

Mieleni on samassa tilassa
   täynnä epäuskoa tapahtuneesta. Miksi?

Sisälläni joku huutaa
   ulos valtaisaa tuskaansa - olenko se minä?

Jokin puristaa rinnassani 
   salpauttaen henkeni. Sattuu. 

Tähän päivään oli silti herättävä.

Meidän, joilla edelleen on tulevaisuus.

Heidän puolestaan, joilla ei ole, sytytän tänään kynttilän.

Olen sanaton.

Tatsi 8.11.2007