Nyt ei mutamaan päivään tartte haaveilla tekevänsä mitään solmuja tai muutakaan - taidan tyytyä runoilemaan, siihen ei tarvitse kahta kättä.

Tulin töistä kotiin tossa pari tuntia sitten ja poltin vasemman - onneksi sentään näin oikeakätisen kyseessä ollessa - käteni keskisormen, nimettömän ja pikkurillin kukkakaalin keitinvedellä. Olotila on tuskainen, muutaman minuutin kun pitää poissa kylmästä niin kipu käy sietämättömäksi.

Laitoin nyt jäisiä puolukoita puhtaaseen sukkaan (muovipussin sisällä tietysti) ja kääräisin sen sormien ympärille, ei tarvii koko ajan vesihanassa kiinni roikkua, vapauduin tietsikalle asti. Yhdellä kädellä kirjoittaminen on vaan näköjään työlästä kun normaalisti kirjoitan kymmenellä sormella. Virheitä tulee myös koko ajan, tää on tosi hidasta kun ei anna luonto myöden jättää niitä virheitä tekstiin kun ne huomaa.

Voin tässä joutessani tietysti käydä katsomassa niitä Salomonin solmujen ohjeita, jos vaikka sais sisäistettyä sitä ohjetta jo ennenku pystyy käytännössä kokeilemaan. Siis sitä kääntymistä - että missä kohtaa ja miksi ja mihin suuntaan.

Että näin muuttui mun tämäniltaiset suunnitelmat jotka sisälsivät vaikka mitä kaksin käsin tehtävää.